TYÖHÖNVALMENNUKSEN JA TYÖLLISTYMISEN SANASTOA
AVOIMET TYÖMARKKINAT
Avoin työmarkkina viittaa työmarkkinoihin, joilla kaikilla, joilla on vaadittu pätevyys ja taidot, on mahdollisuus hakea ja tulla valituksi auki oleviin työpaikkoihin (Harkko 2023). Työmarkkinat ovat työnantajien ja työntekijöiden väliset markkinat, joilla työnantajat etsivät työntekijöitä ja työvoimaan kuuluvat henkilöt etsivät työtä; kun tarjonta kohtaa kysynnän, työnhakija ja työnantaja solmivat työsuhteen. Avoimilla työmarkkinoilla työstä maksetaan lain määrittelemä vähimmäispalkka. Kyseessä on palkkatyö eli yksilö saa työstään oikean palkan, vähintään minimipalkan, yksilö työllistyy avoimille työmarkkinoille ja on tasavertainen muiden työntekijöiden kanssa.
AMMATILLINEN KUNTOUTUS
Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Ammatillisella kuntoutuksella parannetaan työllistymisen, työhön paluun ja työssä jatkamisen edellytyksiä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset ja ammatilliset oppilaitokset. Jos sairaus tai vamma aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä, järjestävät työeläkelaitokset ja Kela ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden estämiseksi ja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi.
https://stm.fi/ammatillinen-kuntoutus
https://www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/ammatillinen-kuntoutus
https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus
PALKKATUKI
Palkkatuki on tarkoitettu työttömän työnhakijan työllistymiseksi silloin, kun henkilöllä on vaikeuksia työllistyä esimerkiksi sairauden tai vamman takia. Palkkatukea haetaan TE-toimistosta, joka päättää tuen myöntämisestä. Työkyvyttömyyseläke ei ole palkkatuen esteenä. Palkkatukea voidaan maksaa myös oppisopimuksella olevalle henkilölle. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ja palkkatuettu työ edistää hänen työllistymistään. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki. Palkkatukea on mahdollista saada myös työhön, johon henkilön oma ammatillinen osaaminen ei vielä riitä, sekä tilanteissa, joissa henkilöllä on työn suorittamiseen olennaisesti vaikuttava vamma tai sairaus. (www.työmarkkinatori.fi, www.tyollisyyspalvelut.fi)
TÄSMÄTYÖKYKY
Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen. Olennaista on, että henkilö pystyy työskentelemään, jos työtehtäviä tai työaikoja mukautetaan yksilöllisesti. Työtä mukauttamalla työkyvyn alentuma ei useinkaan vaikuta henkilön työpanokseen. Periaatteessa kuka tahansa voi siis olla jossain vaiheessa elämää täsmätyökykyinen, eli täsmätyökyky voi koskettaa jokaista. (https://www.livesaatio.fi/mita-on-tasmatyokyky)
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS
Työnhakija-asiakasta tuetaan kehittämään mielenkiinnon kohteitaan ja mieltymyksiään sekä ilmaisemaan valintojaan ja määrittämään työllistymis- ja elämänsuunnitelmiaan henkilökohtaisten mahdollisuuksiensa ja elämäntilanteensa mukaan. Raivio 2022
TYÖKOKEILU
Työkokeilun aikana työnantaja selvittää työntekijän soveltuvuutta, työkykyä ja jaksamista työpaikalla. Työkokeilu voi olla tarpeen pitkän sairausloman jälkeen. Työkokeilua järjestävät TE-toimistot, Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuuttajat ja työterveyshuollot. Työkokeilupaikan voi tarjota yritys, järjestö, kunta tai valtio. (www.tyomarkkinatori.fi)
TYÖOLOSUHTEIDEN JÄRJESTELYTUKI
Työolosuhteiden järjestelytukea voi saada työhön palkattavalle tai jo työssä olevalle henkilölle, joka tarvitsee vammasta tai sairaudesta johtuvia työvälineitä, kalusteita ja työpaikan olosuhteiden muutoksia. Tukea voi saada myös toisen työntekijän antamaan apuun työssä. Tuki on enintään 4 000 euroa, ja sitä haetaan TE-toimistosta. (www.tyomarkkinatori.fi)
OPPISOPIMUS
Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jossa opiskelija saa palkkaa työsuhteen ajalta. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Lisäksi työntekijä voi hakea palkkatukea, jos opiskelija täyttää palkkatuen saamisen ehdot. (www.oppisopimus.net, www.oppisopimus.fi)
OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA
Työntekijä voi palata työhön ensin osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin. Järjestely on vapaaehtoinen eli siihen tarvitaan sekä työnantajan että työtekijän suostumus. Työterveyslääkäri varmistaa, ettei osa-aikainen työskentely vaaranna työntekijän terveyttä tai toipumista. (www.kela.fi)
OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE
Jos työntekijän työkyky on heikentynyt sairauden takia, hän voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä. Työntekijä voi siirtyä eläkkeelle suoraan työstä, mutta yleensä sen myöntäminen edellyttää sairauspoissaoloja. Myös täysi työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Määräajaksi myönnettävä osatyökyvyttömyyseläke on nimeltään osakuntoutustuki. Työeläke kertyy tehdyn työn ja yrittäjätoiminnan perusteella. (www.tyoelake.fi)
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN LEPÄÄMÄÄN JÄTTÄMINEN
Henkilö voi tehdä satunnaisesti tai pidempiaikaisesti työtä myös työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla sitä menettämättä. Kun ansiot ylittävät tietyn rajan, työntekijän kannattaa pyytää eläkkeen tarkistamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai jättää eläke lepäämään, jolloin ansaintarajoja ei ole. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään. (www.tyoelake.fi)
Ammatillinen kuntoutus – Sosiaali- ja terveysministeriö
Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. https://stm.fi/ammatillinen-kuntoutus